Vähän myöhässä tosin, mutta kuitenkin! Mulla on uudestavuodesta ihan hävettävän vähän kuvia, koska kamerasta loppui akku vaikka sen latasin ihan tätä iltaa varten :( pitää pummata mamilta loput kuvat... Tälleen se kuitenkin meni meilläpäin maailmaa;
Aikasemmin päivällä käytiin papan työpaikalla (taino, sen yrityksessä) piipahtamassa! |
Mun antamat joululahjat perheelle! Ei ole kaikki kyllä kyseisestä kaupasta, musta noi pussuakt oli vaan niin nättejä :) |
Juuri alottelemassa uudenvuoden illallista! |
Velipojat! |
Perhe ja Suomi-lahjat abuelitan luona! Kiitos perheelle siellä koto-Suomessa ♥ |
Toivomusten jälkeen mentiin ulos kattelemaan raketteja, ja täytyy myöntää, että hetken kun siinä niitä katteli, tuli järkyttävä ikävä kotiin. Syytä en tiedä, mutta sillä hetkellä se päätti iskeä.
Mutta kaikki jatkui ihan hyvin kuitenkin. Meillä vaihdettiin lahjat vasta tuolloin 31.päivä, eikä tää nyt siis ole mikään kauhean yleinen tapa täällä. Tämä oli meijänkin perheelle poikkeus. Itse lahjoitin aika helppoja lahjoja (vaikkei kyllä niitä hankkiessa tuntunut helpolta...), mamille korvikset ja kaulakorun, papalle kravatin ja velipojille paidat. Vanhemmille oli helppo hankkia, mutta auta armias, miten vaikeeta voi olla ostaa nuorille miehille jotain?!?! No, kehuja sain kuitenkin ja kaikki tykkäsivät lahjoista - jeee! Sain myös kivoja lahjoja täällä, aina korviksista kekseihin asti (tää on tämmönen sisäpiirivitsi mun ja Alejandron välillä). Sen lisäksi tietysti suklaata kotiväeltä, kiitos!! ♥
Ilta jatkui sitten kaverien ja sukulaisten kanssa rennosti - ja pitkään! :) Vuosi alkoi hyvin, ja kohta onkin kuukausi taas vierähtänyt. Ihan oikeesti, voisiko aikaa hidastaa ihan pikkusen?!
Mitäs vielä... No, ehkä nyt on vihdoin aika sanoa kiitos menneestä vuodesta. Ihan huippu vuosi takana, kaikkine niine turhautumisineen, itkuineen, hämmennyksineen, mutta sitäkin enemmän iloineen, nauruineen ja onnellisuuksineen! Tehdään tästä vuodesta vieläkin mahtavampi!! Ja kyllä, harjoittelen Suomen kielen uudestaan, en ole enää varma osaanko kirjoittaa sitä...
Besitos, Noora