La vida mexicana

Hola amigos!

 Alkuun vielä kuva koko meijän vaihtariporukasta Teotihuacan suurimmalla pyramidilla. Tätä porukkaa on kanssa ikävä!

Täällä perheessä oon tosiaan parin päivän päästä asustellut jo kaksi viikkoa. Aika menee ihan hurjan nopeesti ja keskiviikkona tai torstaina mulla alkaakin jo koulu! Ihanaa, että mullekkin tulee semmonen ns. kunnon arki täällä sen mukana sitten! Ei sillä, oisin mä voinu tän viikon vielä kokonaan lomaillakin..

Tuntuu, että mulla on niin paljon kerrottavaa mutten osaa alottaa mistään. Noh, tän (lähes) kahden viikon aikana täällä oon enemmän vaan sitä mieltä, että meksikolaiset on ihania ihmisiä. Voi olla, että mä jonkun mielestä yleistän, mutta niin hyvän vastaanoton oon saanu tänne, etten voi muutakun kehua. Ensimmäisen viikon musta tuntui, että jännitin kokoajan vähän jo pelkästään täällä olemista. Nyt se on alkanu hälvenemään ja sopeutuminen tuntuu kokoajan vaan helpommalta. Mulla on kyllä niin kiva perhe, mikä auttaa tietysti kaikista eniten! Ja noi veljet varsinkin; viimeistään eilen mulla oli tosi kotoisa olo kun oltiin ajelemassa ympäri Tampicoa ja nauroin vedet silmissä niiden himmeille jutuille.

Kaikki veljet puhuu englantia, mikä helpottaa tosi paljon, jos (tai siis kun...) en aina ymmärrä kaikkea mitä mulle espanjaks puhutaan. Toisaalta, juuri eilen mamá kehu mulle, että alan ymmärtämään aika hyvin jo! Ja niin tosiaan alankin! Oltiin eilen abuelitan (=isoäiti) ja mamán siskon perheen luona syömässä ja mamá kertoi mulle tän päivän juttuja ja että mitä tapahtuu yms. Ymmärsin, siis oikeesti ymmärsin ja kerrasta vielä! Isoveli oli vähän epävarma ja varmisti multa saman vielä englanniks. Mutta todo bien! :)

Aattelin tähän heittää parit kuvat, mutta mulla ei vieläkään oo niitä mun saapumiskuvia koko perheestä eikä tästä talosta (terveisin huonomuistinen), joten nyt vaan kuvia kuluneilta päiviltä!

Tässä on mun huone! Eikö oo ihana! Ite tykkään hirmusesti (etenkin tosta pehmeestä sängystä, joka on vähintään yhtä levee kun kotona Suomessa! jihuu!) ja toistaseks tää huone on pysyny myös suht siistinäkin, uskokaa tai älkää iskä ja äiti ;)

Tän sombreron sain Omarilta (eli siltä, joka meillepäin Suomeen on menossa asumaan) sillon Mexico Cityssa. Kunniapaikalla mun seinällä!

Tässä casan pihalla kasvaa hedelmiä, tiiättekö silleen samalla tavalla, kun kotosuomessa kasvaa omenia, kirsikoita ja luumuja. Tässä meijän pihalla ne on vaan guayabaa (=guava?), mangoja ja avokadoja. Seuraavan host-perheen pihalla kasvaa sen lisäks banaaneja ja kookospähkinöitä. Joo, melkeen sama eikö haha! Toi keltainen on justiinsa guayba. Että on muuten vaikee sana, pelkästään sanoa tai kirjottaa! Mutta hedelmänä ihan kivan makunen ja semmonen pehmee. Mamá tekee noista usein makuvettä.

Käytiin viime torstaina mamán kanssa tässä lähellä merenrannalla nimeltä Miramar. Ihan mielettömän nätti ja iso paikka! Ihmisiä oli paljon, mut se oli silti tosi siisti ja semmonen rento. Eikä niitä ihmisiä ollu mitenkään häiritsevästi "turistimassoina" (okei ne oli kaikki lähestulkoon paikallisia mut anyway).

 

Joka puolelta Tampicoo löytyy näitä kärrykojuja, joista voi ostaa niin ruokaa, juomaa tai vaikka leluja lapsille! Maistoin tota trolelotes-nimistä ruokaa, joka on alkuperältään täältä Tampicosta. Siinä on maissia ja jotain tulista maustetta, luultavimmin chiliä. Ja tosiaan, oli tulista!

Kiva turistiposeeraus.. Ja uskokaa tai älkää, vaikka näytän tässä kuvassa turvonneelta vaihtarilta, oon oikeesti keventyny täällä! hahah :D

Näitten kuvien lisäks oon ollut kolmissa juhlissa perheen mukana ja tavannu tosiaan lisää meksikolaisia. Kaksissa juhlissa mut on myös pistetty laulamaan suomeks! Ja kauheesti kaikki kyselee että mikä mikäkin sana on suomeks, onko Suomessa aina kylmä, ja että mimmosta ruokaa me syödään. Veljet myös kauhisteli sitä, ettei meillä oo Suomessa KFCtä tai Burger Kingiä ja host-isä sano, että joulupukki inhoo suomalaisia kun me syödään sen porot haha! Salmiakkia oon täällä saanu syötettyä vaan kahelle, kun muut ei oo uskaltaneet! Ja noh, enkä toisaalta ihmettele kun nääkin ainoot kaksi sylki pois ne... :D

Viime viikolla pyörittiin kanssa keskustassa aika paljon, kun piti käydä kaupoissa (tai mun mielestä ne oli enemmänkin semmosia söpöjä kauppahalleja), hoitamassa mun oleskelulupa ja ostamassa mulle koulupuku.
Mitään muuta ihmeellistä mulla ei nyt tuu mieleen... Paitsi tänään oon oppinu ensimmäiset salsa-askeleet! Ohhoh ja voi ei, en voi muuta sanoo... Oon kyllä niin tumpelo tanssimaan, että saas nähdä jatkuuko tää homma.

Voisin huomenna tai myöhemmin tällä viikolla tehdä postauksen ihan vaan eroista joita oon pistäny muistiin Suomen ja Meksikon välillä. Pieniä, mutta niitä merkittävimpiä.

Siihen asti, hasta pronto! 
con amor, Noora